Vuosi vaihtui rauhallisesti 😄

Tiistaiaamuna suuntasimme kohti Evergladesin suoaluetta, jonne meiltä kesti ajaa vajaat puolitoista tuntia. Alue on todella laaja: se kattaa lähes koko Floridan niemimaan eteläkärjen itärannikon kapeaa kaistaletta lukuunottamatta. Oikeastaan kyseessä on erittäin hitaasti virtaava joki, kuten oppaamme Captain Joe meitä valisti. Osallistuimme hänen johdollaan maksulliselle airboat-veneajelulle bongataksemme alligaattoreita. Niitä onnistuimmekin näkemään ja lisäksi kilpikonnia, liskoja ja monenlaisia lintuja. Venettä työnsi eteenpäin kaksi suurta ilmapotkuria, joiden metelin takia piti käyttää kuulosuojaimia. Onneksi Captain Joe pysäytti aina välillä moottorit, kun jäimme ihmettelemään ja kuvaamaan jotain mielenkiintoista. Hän kertoi myös Evergladesin ennallistamisohjelmasta. 

Monet alueen poikki kulkevista vesiväylistä on Yhdysvaltojen armeijan aikanaan kaivamia kanaaleita, joiden tarkoitus oli mahdollistaa joukkojen nopea siirtäminen Meksikonlahden puolelta Atlantille tai päinvastoin. Nykyisin tähän on muita keinoja, joten kanavia täytetään ja aluetta ennallistetaan pikkuhiljaa seuraavien vuosikymmenien aikana.

Veneretken jälkeen kävelimme vielä sanctuary-alueella, jonne on pelastettu sairaita tai vahingoittuneita alueen eläimiä hoitoon. Siellä oli alligaattoreiden lisäksi lähinnä erilaisia liskoja ja käärmeitä. Alueen ravintola oli harmiksemme suljettu, joten hyppäsimme autoon ja ajoimme valtavalle Sawgrass Mills Mall -ostoskeskusalueelle, josta olimme kuulleet käytettävän ilmaisua ”Hell on the Earth”. Parkkipaikasta alkaen kaikki oli järjettömän suurta ja ihmisiä oli alennusmyyntien aikaan ihan hirveän paljon. Joihinkin merkkituotemyymälöihin oli yli sadan metrin jono. Kävimme kuitenkin syömässä ja teimme joitakin täsmäostoksia. Takaisin kotiin ehdimme juuri ja juuri valoisan aikana, mikä oli hyvä, koska liikenne moottoritiellä oli taas aikamoista.

Loppuviikko oli sitten taas työn ja vapaa-ajan vuorottelua. Kävimme ostoksilla Walmartissa ja löysimme pihallemme riippumaton. Se viritettiin pihapalmujen väliin ja siinä on otettu päivänokosia. Kävimme myös syömässä perulaisessa ravintolassa, jossa ruoka oli todella herkullista. Sinne mennään uudestaankin.

Uudenvuoden aattona paikalliset suomalaiset seurakunnat, St Andrews Lutheran Church ja helluntailainen Kotikirkko järjestivät yhdessä picnic-tapahtuman John Prince Parkissa. Väkeä oli noin sata henkeä, ja hodarit lisukkeineen sekä pannari tekivät hyvin kauppansa.

Picnicin jälkeen kävimme Suomen keskiyön aikaan, eli täällä klo 17 ottamassa lasilliset yhdellä Lake Worthin keskustan ravintolaterassilla, minkä jälkeen pääsimme Arjan ja Peterin lämmittämään saunaan.

Liekö helteisen päivän picnic, sauna vai kokkaamamme illallinen syynä, mutta emme millään
kyenneet pysyttelemään hereillä puoleen yöhön saakka, joten vuosi vaihtui meillä unten mailla.
Uuden vuoden seikkailuista seuraavissa blogiteksteissämme. 

Kaikkea hyvää alkaneeseen vuoteen 2022, ystävät!