Turistipappina Lake Worthissa talvella 2021-22

  Meille oli järjestynyt vapaan viikonlopun ja alkuviikon viikkovapaiden ansiosta pitkä vapaa sopivasti syntymäpäiväni aikaan. Suuntasimme Floridan niemimaan poikki Meksikonlahden puolelle Sanibel Island -lomasaarelle, jonne pääsi toki autolla Fort Meyersin rannikkokaupungista pitkää siltaa. Menomatkaksi valitsimme Everglades-suoalueen poikki pohjoisemman reitin, joka kulki Lake Okeechobee -järven kautta.  Maisemat luotisuorilla teillä olivat aika yksitoikkoiset, ja Okeechobee-järven seudulla nousi lisäksi sankka sumu, joten järvestäkään emme nähneet juuri mitään. Pysähdyimme matkalla vain pikaiselle lounaalle, ja saavuimme Fort Myersiin alkuiltapäivästä todetaksemme, ettemme vielä saisi hotellihuonettamme. Niinpä päätimme ensin poiketa Fort Myers Beachille. Sekin sijaitsee saarella, ja ainoa ajoväylä mantereelta oli perjantai-iltapäivällä varsin ruuhkainen. Löysimme kuitenkin jopa parkki-paikan aika kivuttomasti erään kahvilan pihalta.  Kävimme kahvilla ja kävelimme pitkin kilometrito

  Edellisestä blogikirjoituksesta on vierähtänyt jo viikko, mutta eipä sinä aikana kovin paljon ole ehtinyt tapahtuakaan. Floridassa on ollut talvi, tai ainakin selvästi viileämpää kuin tähän asti ja kovin tuulista. Olipa eräänä päivänä annettu tornadovaroituskin.  Niinpä keräsimme meidän pihalla olevat kevyet muovituolit varmuuden vuoksi pinoon ja nostimme ne sisälle. Pihapöydän nostimme suojaan talon taakse. Hyvä olikin huolehtia niistä, sillä naapurissamme asuvan suomalaisen Armin muoviset pihakalusteet olivat pyörineet pitkin pihaa kovassa tuulessa. Torstaina menin Mika-kanttorin kanssa tuttuun tapaan vierailemaan suomalaisten lepokodilla, ja tietenkin siellä tehtiin jälleen koronatesti. Testin tulos jännitti hieman, vaikka olinkin saanut kotitestistä jo negatiivisen tuloksen. Onnekseni olin negatiivinen ja meidät päästettiin sisälle. Lepokodin asukkaat ovat iäkkäitä ja osa jo hyvin hauraita, joten heidän toivoisi säästyvän koronatartunnalta. Iäkkäin heistä on 98-vuotias Siiri, jok

Päivät karanteenissa kuluivat yllättävän nopeasti – ainakin näin jälkikäteen ajatellen. Aikaa kuluttaaksemme katsoimme YLE Areenasta kaikki mahdolliset sarjat, kuten saksalaisen Ketun uusimmat jaksot sekä kokonaan sarjan nimeltä Mieheni vaimo .  Tuli myös leivottua pullaa ja viipaleleipiä päiväkahvilla nautittavaksi.  Viisi päivää on kuitenkin liian pitkä aika pysytellä neljän seinän sisällä, joten yritimme joka päivä keksiä jonkin tavan pistää nenäämme ulos kotoa. Yhtenä päivänä ajoimme West Palm Beachiin  Grassy Waters -reservaatin alueelle, jossa oli lyhyehköjä, viitoitettuja vaellusreittejä. Reittien varrella oli opastetauluja, joissa kerrottiin sekä alueen luonnosta – florasta ja faunasta – että sen historiasta. YouTubesta löytyy alueesta kertovia esittelyvideoita, jos on kiinnostunut tutustumaan siihen tarkemmin, esim. /www.youtube.com/watch?v=pHEZ8jfJbMI Teimme myös pitkän pyöräretken Hypoluxo Islandille, joka sijaitsee melko lähellä meitä Intracoastalilla eli mantereen ja sen e

Uuden vuoden aluksi halusimme lisätä Floridan tuntemustamme, ja niinpä päätimme tehdä pienen reissun tutustuaksemme alueeseen ja sen historiaan paremmin.  Meille oli suositeltu muutamaa vierailun arvoista paikkaa turistirantojen ulkopuolella, ja niistä ensimmäiseksi suuntasimme Mount Doraan. Mount Doran pieni kaupunki sisämaassa Lake Doran rannalla hiukan Orlandosta pohjoiseen. Matka sinne kesti kolmisen tuntia, ja moottoritien varrella pidimme vain lyhyen pysähdyksen, jonka aikana söimme lounaaksi ensimmäiset Wendyn hampurilaiset. Olimme kuulleet kehuttavan, että ne olisivat parhaita hampurilaisia täällä, emmekä pettyneet – vaikka emme varsinaisesti hampurilaisten ylimpiä ystäviä olekaan 😊 . Mount Dora on idyllinen, pieni kaupunki täynnä toinen toistaan ihanampia käsityöläisputiikkeja ja kahviloita vierivieressä. Kaupunki on erityisesti kuuluisa antiikkiliikkeistään ja isoista antiikinmyyntitapahtumista, joihin harrastajat kerääntyvät kaukaakin. Meitä antiikki ei kiinnostanut, ja nii

Tiistaiaamuna suuntasimme kohti Evergladesin suoaluetta, jonne meiltä kesti ajaa vajaat puolitoista tuntia. Alue on todella laaja: se kattaa lähes koko Floridan niemimaan eteläkärjen itärannikon kapeaa kaistaletta lukuunottamatta. Oikeastaan kyseessä on erittäin hitaasti virtaava joki, kuten oppaamme Captain Joe meitä valisti. Osallistuimme hänen johdollaan maksulliselle airboat-veneajelulle bongataksemme alligaattoreita. Niitä onnistuimmekin näkemään ja lisäksi kilpikonnia, liskoja ja monenlaisia lintuja. Venettä työnsi eteenpäin kaksi suurta ilmapotkuria, joiden metelin takia piti käyttää kuulosuojaimia. Onneksi Captain Joe pysäytti aina välillä moottorit, kun jäimme ihmettelemään ja kuvaamaan jotain mielenkiintoista. Hän kertoi myös Evergladesin ennallistamisohjelmasta.  Monet alueen poikki kulkevista vesiväylistä on Yhdysvaltojen armeijan aikanaan kaivamia kanaaleita, joiden tarkoitus oli mahdollistaa joukkojen nopea siirtäminen Meksikonlahden puolelta Atlantille tai päinvastoin. N