Erilainen joulu

Joulun aika oli täynnä tapahtumia: lepokodilla pidettiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuus miellyttävästi ja terveysturvallisesti ulkona. Tarjolla oli glögiä ja sen kanssa ruotsalaisia Anna’s pepparkakor. Yhteislaulut houkuttelivat paikalle myös muita kuin lepokodin asukkaita, ja lähes koko Kauneimmat joululaulut -vihko tuli laulettua läpi. Aikaisin jouluaaton aamuna lepokodilla tapahtui jälleen, silloin pidettiin jouluinen ehtoollishartaus. Koronamääräykset olivat tiukentuneet edellisestä päivästä, ja kaikille meille ulkopuolisille tehtiin ensin koronatesti. Suureksi iloksemme olimme kaikki sinä aamuna negatiivisia! 😊

Jouluaattona osallistuimme täällä asuville suomalaisille järjestetyn joulurauhan julistukseen meidän lähipuistossamme Bryant Parkissa. Paikalle saapui nelisenkymmentä suomalaista, ja ohjelma alkoi Karin trumpettifanfaarilla. Sen jälkeen kunniakonsuli Peter Makila luki joulurauhanjulistuksen ja minä joulurukouksen. Lopuksi lauloimme virren Jumala ompi linnamme, jonka Kari säesti (Kuva: Timo Vainionpää).

Aattoiltana oli vielä kirkossa englanninkielinen Candlelight Service, mutta koska se alkoi vasta yhdeksältä illalla, ehdimme nauttia kotona supistetun jouluaterian. Siihen kuului tietenkin suomalaisittain kinkkua, jonka lisukkeeksi Kari oli valmistanut bataatti-vuohenjuustolaatikkoa. Candlelight Service vastaa ehkä meillä vietettävää jouluyön messua, mutta siinä ei ole ehtoollista. Sen sijaan kaikilla hartauteen osallistujilla oli kynttilät, jotka sytytettiin samalla, kun luettiin Johanneksen evankeliumin alkuteksti: Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä… Sitten valot sammutettiin, ja kynttilän liekkien määrä lisääntyi vähitellen lähes pimeässä kirkossa. Tunnelma oli koskettava. Koskettavaa oli myös se, että monet seurakuntalaiset tulivat tilaisuuden päätyttyä toivottamaan hyvää joulua ja tuomaan meille joululahjojakin. Amerikkalaiset ovat kovin ystävällisiä ja huomaavaisia.
Kirkossa ollut harras tunnelma muuttui täysin astuttuamme ovesta kirkon pihalle - alueen asukkaat juhlivat joulua latinalaisrytmien soidessa ja ilotulitteiden paukkuessa.

Joulupäivänä kello herätti, jotta ehdimme joulukirkkoon. Sen piti Sami-pastori, joten minulla ei ollut mitään vastuita, vaan saimme Karin kanssa istua rauhassa kirkon penkissä. Jumalanpalveluksen jälkeen oli tarjolla joulupuuro ja tietenkin taas kahvit. Joulukirkon jälkeen päätimme lähteä pyöräilemään West Palm Beachiin, joka on kaupunki reilun 10 km päässä täältä pohjoiseen. Ajattelimme pysähtyä matkan varrella uimaan, mutta koko matkan ajan kaikki beachit olivat yksityisiä uimarantoja. Matkalla ohitimme jälleen Donald Trumpin residenssin Mar-Al-Lagon, missä isäntä näytti olevan paikalla, kun lippu oli salossa ja poliisit vartiossa. Päästyämme vihdoin West Palm Beachin yleiselle uimarannalle pulahdimme Atlantin aaltoihin. Aallokko olikin melkoinen sinä päivänä, ja yksi ’hyökyaalto’ vyöryi ylitseni ja kasteli minut yltä-päältä. Paluureittimme kulki samaa kaunista rantareittiä pitkin takaisin Lake Worthiin, missä kotiin päästyämme laitoimme saunan lämpiämään. Joulusaunan jälkeen nautimme runsaan jouluaterian suolakaloineen, kinkkuineen ja jälkiruokineen oman kuoroni, Kallion Kantaattikuoron joulukonserttia samalla kuunnellen.














Tapaninpäivää ei täällä Amerikassa tunneta eikä vietetä. Nyt se osui kuitenkin sunnuntaille, joten silloin oli normaalit jumalanpalvelukset kirkossa. Sami-pastorilla oli vuorostaan vapaapäivä, joten hoidin sekä suomenkielisen että englanninkielisen messun yhdessä Mika-kanttorin kanssa. Seurakunnalla on täällä jatkuvasti erilaisia varainhankintakampanjoita käynnissä, sillä täällä ei ole mitään kirkollisveroa, vaan seurakuntalaiset maksavat ’kymmenykset’ oman harkintansa mukaan. Joulun alla rahaa kerättiin myymällä joulutähtiä, siis ruukkukukkia. Ne olivat jouluajan koristeena kirkossa, mutta joulun jälkeen jokainen sai ottaa oman joulutähden kotiin vietäväksi. Halutessaan tilaamansa kukan sai myös jättää kirkolle, josta ne kuljetettiin tapaninpäivänä lepokodille ilahduttamaan asukkaita siellä. Tänä vuonna kukat olivat erityisen huonolaatuisia, ja meillä oli vaikeuksia saada ne pysymään hengissä joulun yli. Osa niistä pudotti lähes kaikki sekä punaiset että vihreät lehtensä jo ennen Tapaninpäivää, mutta kuitenkin niitä jäi vielä neljä isoa pahvilaatikollista vietäväksi lepokodille.

Joulukiireiden jälkeen maanantai oli odotettu vapaapäivä, ja sääkin oli mitä mainioin, päivällä ylimmillään lähes 30 astetta ja täyttä aurinkoa! Niinpä uimaranta kutsui, ja suuntasimme sinne pyöräillen. Iltapäivällä kävimme harjoittelemassa golf-lyöntejä rangella. 


Huomenna on myös vapaata, joten aiomme lähteä katsomaan Evergladesin suoaluetta ja siellä asustelevia alligaattoreita. Niistä lisää seuraavassa blogissa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanaa, tavallista arkea

Golfia ja kauneimpia joululauluja