Joulu lähestyy

 

Itsenäisyyspäivän jälkeen alkoi perehtyminen työtehtäviini St. Andrew’s Lutheran Churchin palveluksessa. Tiistaiaamuksi olimme sopineet yhteisestä merenranta-aamiaisesta pastori Samin ja vaimonsa Tarjan kanssa. Sami ja Tarja hakivat meidät taloltamme ja suuntasimme suosittuun merenrantaravintolaan Lantana Municipal Beachilla hieman Lake Worthista etelään. 

Kari oli herännyt jo varhain tekemään etätöitä ja syönyt silloin kevyen aamiaisen. Tuhti amerikkalainen aamiainen olikin jo lähes lounas. Annokset olivat niin runsaita, ettei meistä kukaan jaksanut annostaan loppuun. Emme kuitenkaan halunneet loppuja mukaan doggie-bagiin, vaikka se on täällä ihan normaali käytäntö.

Aamiaisen jälkeen suuntasimme kirkolle, missä minä ja Sami teimme suunnitelmaa lähiviikkojen töistä samalla, kun Kari jatkoi omia töitään toisessa toimistohuoneessa.

Kirkolta palattuamme ajoimme ostoksille Target-nimiseen marketiin, jossa teimme ruokaostoksia. Targetista löysimme myös Chromecast-laitteen, jolla voimme katsella suomalaisia ohjelmia tietokoneen kautta olohuoneen TV:stä. Kauppareissun jälkeen oli vuorossa fillarointi meren rantaan uimaan. Uinti virkisti jälleen ihanasti! Palattuamme takaisin kämpille laitoimme nopean iltaruoan ja syötyämme ryhdyimme ihmettelemään, kuinka surkeaa täällä on TV:n ohjelmatarjonta suuresta kanavamäärästä huolimatta. Meitä onneksi Chromecast helpottaa, vaikka aluksi olikin vähän jumppaa WLAN-verkon ja VPN-ohjelman virittämisessä. Onneksi tuli tuo koti-insinööri mukaan.

Keskiviikkona Kari jäi kotiin etätyöskentelemään, kun lähdin kokouksiin ja muihin tapahtumiin kirkolle. Mika-kanttorin kanssa sovimme, että esittäisin jonkin laulun ensi viikon keskiviikkona järjestettävässä joulukonsertissa. Ehdotin hänelle laulua Jouluna he kaikki ovat täällä, joka löytyy tämänvuotisesta Kauneimmat joululaulut -vihkosta. Mikä ei tuntenut laulua ennestään, joten sovimme yhteiset harjoitukset iltapäivällä hänen kotonaan. Kävin nopeasti kotona lounaalla, ja lähdin sen jälkeen pyörällä etsimään Mikan kotia, jonka osoite on South ’N’ Avenue. Se löytyikin helposti, sillä kadut on nimetty aakkosjärjestyksessä.

Kotiin palatessani meillä oli ”läpsystä vaihto”, kun Kari lähti illalla kirkon ”miesten iltaan”. Siellä oli kuulemma keskusteltu lähinnä autoista ja täkäläisten expattien haasteista, kuten tuoreesta ajokorttiuudistuksesta.

Torstai oli viikon kiireisin työpäivä. Kirkolla oli aamupäivällä rukouspiiri ja iltapäivällä raamattupiiri. Niiden jälkeen menimme Mika-kanttorin kanssa suomalaistaustaiselle lepokodille pitämään joululaulutuokiota siellä asuville suomalaisille. Heitä on vielä 17, ja keski-ikä on korkea: vanhin heistä on nimeltään Siiri, joka ensimmäisen kerran tavatessamme ilmoitti olevansa 100-vuotias.
Todellisuudessa hän on ’vasta’ 97!

Illalla menimme Karin kanssa ravintolaan juhlistamaan nimipäivääni. Miekkakala oli ihan hyvää, mutta totesimme, että itse osaisimme kyllä tehdä vähintään yhtä hyvää ja murto-osalla hinnasta. Vaihtelu kuitenkin virkistää.

Perjantaina kirkolla pidettiin karjalanpiirakoiden leivontatalkoot, joissa paistoimme lähes 300 riisipiirakkaa joulumyyjäisiin. Ajoin kirkolle fillarilla, ja matkan varrella saikin ihmetellä kaiken näköisiä talojen ja pihojen joulukoristuksia. Suomessa ei onneksi ole ihan vielä tällaista! 

Illalla katselimme vähän Suomen TV:tä ja pimeän tullen istuimme leppeässä säässä pihallamme viinilasin ääressä. Yön alimmaksi lämpötilaksi on ennustettu 23 astetta, joten ihan heti ei ala palella.

Aikaisin lauantaiaamuna meillä oli WhatsApp-ryhmävideopuhelu omien nuortemme sekä heidän lastensa ja koiriensa kanssa 😊 Oli ihana nähdä kaikki rakkaat ja kuulla heidän kuulumisiaan! Kyllä nykytekniikka on ihmeellistä!

Lauantain aamuohjelmaan kuului naistenpiiri kirkolla. Piirissä tutustuin jälleen uusiin suomalaissyntyisiin naisiin, joista moni on asunut suurimman osan elämästään täällä Floridassa. Aamukahvin kanssa saimme nauttia edellisenä päivänä paistettuja karjalanpiirakoita Tarjan tekemän munavoin kera. Ne maistuivat todella hyviltä, joten edellisen päivän vaivannäkö ei mennyt hukkaan!

Lauantaina iltapäivällä kokoonnuttiin kirkolla harjoittelemaan sunnuntain kaksikielisen messun lauluja sekä ensi viikon joulukonsertin musiikkiesityksiä. Muodostimme suomalais-englanninkielisen ’kuoron’, ja lauloimme vuoroin suomeksi ja vuoroin englanniksi Mika-kanttorin johdolla osin 4-äänisesti. Yhdessä laulaminen oli ihanan virkistävää, eikä tarvinnut edes laulaa maskin kanssa, koska kaikki olimme vähintään kahdesti rokotettuja. Täällä maskia tulee käyttää niiden, jotka eivät ole saaneet vielä kahta rokotusta. Olemme huolestuneina seuranneet Suomen koronalukemia, jotka ovat jatkuvasti nousussa. Täällä tautitilanne on onneksi tällä hetkellä rauhallinen. Toivotaan, että tilanne säilyy tällaisena.

Illalla kaupungissamme järjestettiin jouluparaati, jota menimme seuraamaan yhdessä vuokraisäntiemme Arjan ja Peterin kanssa. Paraatiin osallistuvat ajoneuvot oli koristeltu joulun teeman mukaisesti ja myös  niiden kyydissä matkustavat ihmiset olivat pukeutuneet kuka joulupukiksi, kuka poroksi ja kuka joksikin Disney-hahmoksi. 

Valoja, musiikkia ja meteliä riitti, samoin kuin poliiseja valvomassa järjestystä, ja poliisi olikin sulkenut kaupungin halki kulkevan pääkadun koko iltapäivän ja illan ajaksi.

Meidän lauantai-iltamme kruunasivat saunassa otetut löylyt. Hyvää viikonloppua kaikille!